Kun minusta tuli kristitty vuonna 1970, luin suurimman osan Raamattua ja tulin kolmeen tÀrkeÀÀn johtopÀÀtökseen:
- EttÀ Raamattu on Jumalan Sana.
- EttÀ Jeesus on ainoa tie Jumalan luokse.
- EttÀ me elÀmme viimeisiÀ pÀiviÀ.
TÀrkeÀ tekijÀ, joka sai minut uskomaan kohtaan 3, oli juutalaisen kansan paluu Israeliin ja siitÀ johtuva konflikti, joka sopi yhteen sellaisten profetioiden kanssa kuin Jeremia 30, Sakarja 12-14, Matteus 24 ja Luukas 21. NÀin myös monia tekijöitÀ nykyisissÀ maailman tapahtumissa, jotka nÀyttivÀt ajavan meitÀ Raamatussa ennustettujen Suuren Ahdistuksen ja Antikristuksen hallinnan suuntaan. Jossakin mÀÀrin sinisilmÀisesti kuvittelin, ettÀ ne kristityt, jotka ottivat Raamatun kirjaimellisesti tulisivat samaan johtopÀÀtökseen.
Huomasin pian, ettÀ nÀin ei ollut kohdatessani aivan erilaisen Raamatun ja nykyajan tapahtumien tulkinnan, jossa etsittiin suurta kristinuskon herÀtystÀ, joka toisi kansat Jeesukselle ja saisi aikaan kristinuskon globaalin voiton suurin merkein ja ihmein, jotka vakuuttaisivat ihmiset evankeliumin totuudesta, kun kaikki muut poliittiset ja uskonnolliset systeemit pettÀvÀt. TÀssÀ asioiden jÀrjestyksessÀ profetiat, jotka liittyvÀt Israelin ennallistamiseen viimeisinÀ pÀivinÀ, pitÀisi itse asiassa soveltaa seurakuntaan, koska seurakunta on korvannut Israelin (eli on Uusi Israel).
Vuonna 1983 luin erÀÀn artikkelin lehdestĂ€ âRestorationâ, joka kuvaili Bryn Jonesin saamaa nĂ€kyĂ€, jossa hĂ€n kuvaili sitĂ€ jĂ€nnittĂ€vÀÀ nĂ€köalaa, joka on niitĂ€ varten, jotka omaksuvat tĂ€mĂ€n linjan mukaisen tulkinnan.
- Tavalliset kristityt varustettaisiin yliluonnollisella voimalla ja he laskisivat kÀtensÀ sairasten pÀÀlle ja poikkeuksellisia ihmeitÀ tapahtuisi julkisissa paikoissa. Köyhyys katoaisi heidÀn keskuudestaan, kun suuret joukot kÀÀntyvÀt Herran puoleen ja HÀnen huolenpitonsa tÀyttÀÀ heidÀn aineelliset tarpeensa.
- Pimeyden voimat kukistettaisiin – hallitukset ja uskonnolliset systeemit, jotka perustuvat Raamatun vastaisiin periaatteisiin, sortuisivat, kun seurakunta tulee esiin voimassa ja kirkkaudessa.
- Kaikki kansat kÀÀntyisivÀt Jumalan puoleen, kun seurakunta vahvistetaan Herran temppelin vuorena, ylimmÀisenÀ vuorista, kukkuloista korkeimpana. Hallitusten johtajat epÀtoivoisina kyvyttömyydessÀÀn ratkaista ihmiskunnan ongelmia kÀÀntyvÀt herÀnneen seurakunnan puoleen pyytÀen sitÀ opettamaan Herran teitÀ (ks. Jes. 2:1-4).
- TÀmÀn suuren herÀtyksen jÀlkeen Herra palaa kunniakkaalle seurakunnalleen ja pÀÀttÀÀ historian.
Onko Raamattu kirjaimellinen vai vertauskuvallinen?
Niin jÀnnittÀvÀ kuin tÀmÀ nÀky olikin, minun ongelmani oli, ettÀ se ei kÀynyt yksiin kirjoitusten kanssa, joissa puhutaan pahoista ihmisistÀ ja pettureista, jotka menevÀt yhÀ pitemmÀlle pahuudessa (2.Tim.3:13) viimeisinÀ luopumuksen, vainon ja salaisuuden, Suuren Babylonin, maan porttojen ja kauhistuksien Àidin (Ilm.17:5) pÀivinÀ ja ettÀ on tuleva sellainen Suuren Ahdistuksen aika, ettÀ jos Jumala ei lyhentÀisi niitÀ pÀiviÀ, niin mikÀÀn liha ei pelastuisi (Mt. 24:21-22).
Ainoa tapa ymmÀrtÀÀ, ettÀ seurakunta lopettaisi voitokkaana tÀssÀ ajassa oli ottaa VT:n profetiat Israelin ennallistamisesta tuhatvuotisessa valtakunnassa (s.o. Jeesuksen Messiaana paluun jÀlkeen) ja soveltaa niitÀ seurakuntaan tÀmÀn ajan lopussa (s.o. ennen Jeesuksen paluuta). NÀin juuri Bryn Jones tekee em. lainauksessa ottaen Jesajan 2. luvun sanat, jotka koskevat Messiaan hallintoa ennallistetusta Siionista HÀnen toisen tulemuksensa jÀlkeen ja soveltamalla niitÀ tÀmÀn pÀivÀn seurakuntaan. Siten seurakunta korvaa Israelin ja hallitsee kansoja ennen toista tulemusta suuren lopun ajan herÀtyksen tuloksena.
Jotta tÀmÀ olisi johdonmukaista, on omaksuttava vertauskuvallinen kÀsitys profeetallisista kirjoituksista, mikÀ itse asiassa on ollut vallitseva kÀsitys kirkossa sitten Origenesin ja Augustinuksen pÀivien, jotka molemmat opettivat, ettÀ seurakunta korvaa Israelin ja ettÀ tuhatvuotinen Kristuksen hallinto on nyt kÀynnissÀ seurakunnan kautta. EsimerkkinÀ tÀmÀn linjan mukaisesta tulkinnasta voisi sanoa, ettÀ Juudan hajotettujen kokoaminen maan neljÀstÀ ÀÀrestÀ Israelin maahan (Jes.11:10) on pakanoiden tuleminen idÀstÀ, lÀnnestÀ, etelÀstÀ ja pohjoisesta Jumalan valtakuntaan (Lk.13:29).
Dominionismin eli hallintateologian on vÀlttÀmÀttÀ omaksuttava tÀmÀn linjan mukainen tulkinta, koska muutoin ei yksikÀÀn kirjoitus oikeuttaisi ideaa kristinuskon voitosta tÀmÀn ajan viimeisinÀ pÀivinÀ. Siksi niitÀ, jotka pitÀytyvÀt kirjaimelliseen nÀkemykseen, ettÀ Israel tarkoittaa Israelia Vanhassa ja Uudessa Testamentissa, pidetÀÀn uhkana ja heidÀn kÀsityksiÀÀn arvostellaan ja tukahdutetaan. Kuitenkin vain kirjaimellinen kÀsitys sopii sekÀ itse profetioihin ettÀ nykyiseen maailman tilanteeseen. Tutkikaamme nyt todisteita siitÀ, ettÀ Israel pysyy Israelina senkin jÀlkeen, kun seurakunta tulee kuvaan. Lyhyyden vuoksi olen vain viitannut useimpiin Raamatun kohtiin. Asian ymmÀrtÀmiseksi on vÀlttÀmÀtöntÀ lukea nÀmÀ kohdat.
- Jumala teki liiton Aabrahamin kanssa ja uudelleen Iisakin ja Jaakobin kanssa, ettÀ antaa hÀnelle jÀlkelÀisten paljouden ja Kanaanin maan ikuisena omaisuutena (Genesis 15, 17, 26:2-
5, 28:13-15). TÀmÀ riippui Jumalan Sanasta, eikÀ Aabrahamin jÀlkelÀisten uskollisuudesta. Jos he olisivat uskottomia, Jumala pidÀtti oikeuden poistaa heidÀt maasta tottelemattomuuden rangaistuksena (3.Moos.26:27-39, 5.Moos.28:58-68). Kuitenkin jokaista viittausta kansan maasta poistamiseen seuraa aina lupaus palauttamisesta (esim. 5.Moos.30:1-6).
- Jopa uuden liiton lupauksen jÀlkeen Jumala lupaa, ettÀ vain jos aurinko, kuu ja tÀhdet lakkaavat antamasta valoaan, Israelin siemen lakkaa olemasta kansa minun edessÀni ainiaan (Jer.31:33-37). TÀmÀ kohta osoittaa merkittÀvÀllÀ tavalla Israelin jatkuvuuden kansana uuden liiton antamisen jÀlkeen.
- UT:ssa sanoja Israel ja israelilainen (engl. Israelite) on kÀytetty 74 kertaa. Kaikissa muissa paitsi kolmessa tapauksessa (joista yhdessÀ sana Israel esiintyy kahdesti samassa jakeessa) ei ole epÀilystÀ, ettÀ nÀitÀ sanoja on kÀytetty merkitsemÀÀn tÀsmÀlleen samaa kuin VT:ssa. Tarkastelkaamme neljÀÀ esimerkkiÀ 71:sta, joissa sanan Israel tÀytyy tarkoittaa Israelia.
- a) Matteus 2.20. Ollessaan EgyptissÀ Herodesta paossa, Joosefin kÀsketÀÀn unessa mennÀ
Israelin maalle (huomaa, ettÀ hÀnen ei kÀsketty mennÀ Palestiinaan!).
- b) Luukas 2:32. Simeon kuvailee Jeesusta valkeutena, joka on ilmestyvÀ pakanoille ja kirkkautena kansallesi Israelille.
- c) Luukas 7:9. Jeesus sanoi roomalaiselle sadanpÀÀmiehelle: MinÀ sanon teille: en ole
Israelissakaan löytÀnyt nÀin suurta uskoa.
- d) Room. 9:4. Paavali kirjoittaa maanmiehilleen: ….ovat israelilaisia: heidĂ€n on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset…
Jos Israel tai israelilainen korvataan kirkolla, seurakunnalla tai kristityllÀ, niin jokainen nÀistÀ jakeista menettÀÀ merkityksensÀ.
Ovatko poikkeukset mahdollisia?
Room. 9:6: SillĂ€ eivĂ€t kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti Israel. (Samanlainen ajatus löytyy Room.3:28-29). TekstiyhteydessĂ€ tarkasteltuna Paavalin ei tarkoita, ettĂ€ juutalaiset lakkaisivat olemasta juutalaisia, kun eivĂ€t usko Jeesukseen eikĂ€, ettĂ€ pakanoista tulisi juutalaisia, kun he uskovat. Room. 9. luku kĂ€sittelee kysymystĂ€ jÀÀnnöksestĂ€, ajatusta, joka oli tuttu heprealaisille profeetoille, joita hĂ€n lainaa kattavasti todistaakseen vĂ€itteensĂ€. Israelin kansassa on niitĂ€, jotka ovat uskollisia. Israelin hengellinen jÀÀnnös totteli Tooraa ja otti vaarin profeettojen sanoista. Luopioenemmistö ei – ja joutui tuomion alaiseksi, kaikkein ankarimman tuomion, joka oli ettĂ€ heidĂ€t karkotettiin maasta. Kuitenkin oli aina olemassa mahdollisuus, ettĂ€ uskottomat israelilaiset katuisivat ja kÀÀntyisivĂ€t Herran puoleen ja tulisivat uskoviksi totellen Tooraa. Se olikin profeettojen saarnaamisen tarkoitus.
Nyt kun Messias oli tullut, Israelin hengellinen jÀÀnnös tunnisti HĂ€net ja heistĂ€ tuli heprealaisia kristittyjĂ€ eli messiaanisia juutalaisia. Ei hengellinen enemmistö hylkĂ€si HĂ€net. Kuitenkin Paavali jatkaa sanoen Room. 11. luvussa ettĂ€, Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain tĂ€ysi luku on sisĂ€lle tullut, ja niin kaikki Israel on pelastuva, niin kuin kirjoitettu on: Siionista on tuleva pelastaja, hĂ€n poistaa jumalattoman menon Jaakobista. Ja tĂ€mĂ€ on oleva minun liittoni heidĂ€n kanssaan, kun minĂ€ otan pois heidĂ€n syntinsĂ€. Evankeliumin kannalta he kyllĂ€ ovat vihollisia teidĂ€n tĂ€htenne, mutta valinnan kannalta he ovat rakastettuja isien tĂ€hden. SillĂ€ ei Jumala armolahjojansa ja kutsumistansa kadu (Room. 11:25-29).
Siis Israel pysyy kansana epÀuskossakin, liiton vuoksi, jonka Jumala teki isien (Aabraham, Iisak ja Jaakob) kanssa. Israelin jÀÀnnös pelastuu tÀmÀn ajan lopussa. TÀmÀn takaa em. kohta
2. Siihen saakka israelilaiset yksilöinÀ voivat kÀÀntyÀ Messiaan puoleen, kuten Paavali itsekin teki ja tulla osaksi todellista seurakuntaa, joka muodostuu juutalaisista ja pakanoista yhteen liitettyinÀ Messiaassa. Siksi Paavali kehottaakin seurakuntaa rukoilemaan Israelin pelastumisen puolesta ja viemÀÀn heille evankeliumia (Room. 1:16, 10:1).
Gal. 6:16: Ja kaikille, jotka tÀmÀn sÀÀnnön mukaan vaeltavat, kaikille heille rauha ja laupeus, ja Jumalan Israelille. TÀmÀn jakeen tulkinnan kielitieteellinen avain sisÀltyy kreikan sanaan kai, joka KJV-kÀÀnnöksessÀ on kÀÀnnetty and (ja) ja NIV-kÀÀnnöksessÀ even (jopa). Jos ja
on oikea kÀÀnnös, niin kysymys on kahdesta ihmisryhmÀstÀ: niistÀ, jotka tÀmÀn sÀÀnnön mukaan vaeltavat ja Jumalan Israelista. Jos jopa on oikea kÀÀnnös, niin on vain yksi ryhmÀ, ne jotka tÀmÀn sÀÀnnön mukaan vaeltavat ollen samalla jopa Jumalan Israel. JÀlkimmÀisestÀ tulkinnasta seuraa, ettÀ Jumalan Israel tulee synonyymiksi seurakunnalle.
Paavalin argumentit GalatalaiskirjeessÀ on osoitettu niille juutalaiskristityille, jotka yrittivÀt pakottaa pakanoita noudattamaan Tooran rituaaleja (esim. ympÀrileikkaus ja ruokavaliota koskevat lait). Siten hÀn kÀsittelee kahta ihmisryhmÀÀ, juutalaiskristittyjÀ, jotka yrittÀvÀt painostaa pakanoita ympÀrileikkauttamaan itsensÀ ja pitÀmÀÀn lakia sekÀ pakanoita, joita painostetaan. Siis KJV:n kÀÀnnös, joka kÀyttÀÀ sanaa ja, sopii asiayhteyteen, koska Paavali kiittÀÀ sekÀ juutalais- ettÀ pakanakristittyjÀ, jotka vastustavat juutalaistajien painostusta. Siten Jumalan Israel tarkoittaa yksinkertaisesti juutalaisia uskovia, jotka ovat oikein ymmÀrtÀneet uuden liiton velvoitukset. TÀmÀ on johdonmukaista ja sopii siihen, ettÀ sana kai kÀÀnnetÀÀn ja (and) eikÀ jopa (even).
Voimme siis nÀhdÀ. etteivÀt edes nÀmÀ mahdolliset poikkeukset ole ristiriidassa sen sÀÀnnön kanssa, ettÀ Israel tarkoittaa Israelia Uudessa Testamentissa.
Onko UT:ssa tulevaisuutta Israelille?
Vanha Testamentti sisÀltÀÀ monia profeetallisia kohtia, jotka puhuvat Israelin maailmanlaajuisesta ennallistamisesta, ja joista monet liittyvÀt viimeisten pÀivien ja Jaakobin ahdistuksen tapahtumiin (esim. 5.Moos. 30:1-6, Jes. 11:10-12, Jer. 16:14-15, 30-31, Hes. 36-39, Sef. 3:20, Sak. 12-14). Monet kommentaattorit ovat sanoneet, ettÀ UT:lla ei ole mitÀÀn sanottavaa tÀstÀ aiheesta ja mitÀ tulee Jeesukseen, niin tÀmÀ ei enÀÀ ollut ohjelmassa. Kuitenkin Jeesus kÀsitteli Vanhaa Testamenttia horjumattomana Jumalan Sanana ja oletti, ettÀ se muuttamatta siirtyy HÀnen seuraajilleen (Mt. 5:17-18). TÀmÀn valossa me voimme otaksua, ettÀ Jeesus ei halunnut lisÀtÀ eikÀ ottaa pois mitÀÀn siitÀ, mitÀ jo oli ilmoitettu profeettojen kautta koskien Israelin hajotusta ja ennallistamista. UT:ssa on kuitenkin tÀrkeitÀ viittauksia, jotka sisÀltÀvÀt tulevaisuuden Israelille:
- a) Jotta Jeesuksen omat sanat koskien HÀnen toista tulemustaan (Mt. 24, Mk. 13, Lk. 21), voisivat kirjaimellisesti toteutua, niin Jerusalemissa ja Juudeassa tÀytyy olla juutalaisia lÀsnÀ. (Mt. 24:15-22, Mk. 13:14-20, Lk. 21:20-24). Jotkut tÀmÀn kÀsityksen vastustajat vÀittÀvÀt, ettÀ Jeesuksen profetia hÀvityksen kauhistuksesta, Jerusalemista pakenemisesta ja suuresta ahdistuksesta toteutuivat, kun roomalaiset piirittivÀt ja tuhosivat Jerusalemin 70 jKr. EpÀilemÀttÀ tÀmÀ profetia toteutui silloin osittain, mutta ei ole mitÀÀn mahdollisuutta, ettÀ se olisi ollut tÀydellinen toteutuminen, koska kaikissa kolmessa evankeliumissa nÀmÀ tapahtumat pÀÀttyvÀt Herran nÀkyvÀÀn paluuseen kunniassa, mikÀ ei selvÀstikÀÀn tapahtunut
70 jKr. eikÀ ole tapahtunut vielÀ tÀhÀn pÀivÀÀn mennessÀ.
- b) Ilmoittaessaan Jerusalemin tuhon ja temppelin hÀvityksen (Mt. 23:38, 39), Jeesus profetoi Jerusalemille: Katso, teidÀn huoneenne on jÀÀvÀ hyljÀtyksi. SillÀ minÀ sanon teille: tÀstedes te ette nÀe minua, ennenkuin sanotte: Siunattu olkoon hÀn, joka tulee Herran nimeen. Sanonta, Siunattu olkoon hÀn, joka tulee Herran nimeen, on juutalainen tervehdys tulevalle Messiaalle (ks. Ps. 118:19-29, Mt. 21:1-16). TÀmÀ palaavan Messiaan vastaanottokomitean odotus Jerusalemissa on sopusoinnussa Sakarjan profetian (Sak. 12:10) ja Hengen vuodatuksen kanssa juutalaisen jÀÀnnöksen ylle piiritetyssÀ Jerusalemissa, minkÀ tuloksena: He katsovat minuun, jonka he ovat lÀvistÀneet. Ja he valittavat hÀntÀ, niinkuin valitetaan ainokaista, murehtivat hÀntÀ katkerasti, niinkuin murehditaan katkerasti esikoista.
- c) Lk 21:24: ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat tÀyttyvÀt. Toteutuiko tÀmÀ profetia lopullisesti vuonna 1967 tai ei (ja minun kÀsitykseni on, ettÀ ei), niin se selvÀsti edellyttÀÀ Jerusalemin palauttamista tulevaisuudessa juutalaiseen hallintaan pitkien hajotuksen aikojen jÀlkeen, jolloin heidÀt viedÀÀn vangeiksi kaikkien kansojen sekaan.
- d) Apt. 1. luvussa Jeesuksella oli tÀydellinen tilaisuus ratkaista asia kerta kaikkiaan. Ylösnousemuksensa ja taivaaseenastumisensa vÀlisenÀ aikana HÀn oli puhunut opetuslapsilleen Jumalan valtakunnasta (Apt. 1:3). MikÀ tÀrkeintÀ, HÀn oli puhunut heille suoraan Messiaanisen profetian aiheesta (Lk. 24:44-46) osoittaen heille, ettÀ HÀn oli toteuttanut profetiat Messiaasta KÀrsivÀnÀ Palvelijana. Meille ei kerrota, mihin Raamatun kohtiin HÀn viittasi, mutta voimme olettaa, ettÀ Jes.53 oli tÀmÀn raamattutunnin pÀÀaihe. JÀljelle jÀi profetioita, joita HÀn ei toteuttanut ensimmÀisessÀ tulemuksessaan, varsinkin Jes.
2:1-4, joka koskee hallitsevaa Messiasta Kuninkaana, joka hallitsisi pakanakansoja ennallistetusta ja lunastetusta Jerusalemista saaden aikaan maailmanrauhan.
TÀmÀn valossa opetuslasten kysymys, Herra, tÀllÀkö ajalla sinÀ jÀlleen rakennat Israelille valtakunnan, on jÀrkevÀ. Se, mitÀ he tahtoivat sanoa, oli: Me ymmÀrrÀmme, ettÀ sinun oli ensin toteutettava Jesajan 53. luvun profetia kuolemalla syntiuhrina. Aiotko nyt (tÀllÀ ajalla) toteuttaa Jesaja 2:1-4 profetian, ajaa ulos roomalaiset ja palauttaa daavidilaisen valtakunnan Israeliin ja tuoda maailmanrauhan?
Jeesus ei sano Unohtakaa valtakunnan palauttaminen Israelille. Se on loppu nyt, koska kaikki on siirretty seurakunnalle. Vaan hĂ€n sanoo, ettĂ€ heidĂ€n ensisijainen tehtĂ€vĂ€nsĂ€ on vastaanottaa PyhĂ€n Hengen voima ja saarnata evankeliumia kaikessa maailmassa (mikĂ€ edelleen on meidĂ€n ensisijainen tehtĂ€vĂ€mme). Kuitenkin Apt 1:7, Ei ole teidĂ€n asianne tietÀÀ aikoja eikĂ€ hetkiĂ€, jotka IsĂ€ oman valtansa voimalla on asettanut, viesti on, ettĂ€ IsĂ€llĂ€ on aika Israelin ennallistamiselle. Se on tapahtuva joskus kaukaisessa tulevaisuudessa ajankohtana, jota opetuslapset eivĂ€t tiedĂ€ (koska se on yhteydessĂ€ toiseen tulemukseen – ks. Mt. 24:36).
- e) Room. 11:25-26: ….ja niin kaikki Israel on pelastuva… Korvausteologit sanovat, ettĂ€ Israel jakeessa 26 tarkoittaa seurakuntaa, mutta tĂ€mĂ€ tekee tekstistĂ€ ja tekstiyhteydestĂ€ hölynpölyĂ€. Kolmessa luvussa Paavali on puhunut Israelin epĂ€uskosta ja evankeliumin tarpeesta, joten on loogista, ettĂ€ jakeen 26 tĂ€ytyy tarkoittaa Israelia. Israelin tulevan hengellisen uudistamisen teema on sopusoinnussa useiden VT:n kohtien kanssa ja sisĂ€ltyy Ilmestyskirjan lukuihin 7, 11 ja 12. Jotta Israel voisi pelastua tĂ€mĂ€n ajan lopussa, juutalaisten on tĂ€ytynyt selviytyĂ€ fyysisesti hengissĂ€ koko kristillisen ajan.
Todellisen seurakunnan vastauksen Israelin epÀuskoon olisi pitÀnyt noudattaa Paavalin mÀÀrÀystÀ rukoilla Israelin puolesta, ettÀ he voisivat pelastua. Se, ettÀ nÀin ei ole tehty, on aiheuttanut traagisen menetyksen sekÀ Israelille ettÀ seurakunnalle. Nyt, kun nÀemme Jerusalemiin ja juutalaiseen kansaan keskittyvien tapahtumien avautuvan silmiemme edessÀ, Jumala etsii uskollista jÀÀnnöstÀ uskovien kristittyjen keskuudesta rukoilemaan Israelin puolesta ja osoittamaan juutalaisille sitÀ ainoaa, joka voi pelastaa heidÀt, Messias Jeshuaa (Jeesusta).
Kirjoittanut: Tony Pierce


